Tammikuussa kerran...

Ihanaa, se talvi vihdoin ja viimein löysi tiensä tännekkin keskiseen suomeen! Lunta muutama sentti ja kirpakka kiva pakkanen! Tästä minäkin tykkään. Oli kaameaa ja lohdutonta, kun joulukin oli musta, märkä, ikävän harmaa. sinänsä se ja sama, koska crohn nosti päätään ja reilusti. Sama se mikä ilma oli ulkona kun parin viikon ajan tuli sänky ja sohva surullisen kuuluisaksi. Liekkö sohvassa jo emännän mentävä painauma siinä kohin, missä väkötin! Mutta nyt ollaan taas voiton puolella, kiitos soodan, tuon vanhan ihmeaineen! Lasillinen vettä, puol t-lusikallista soodaa ja se kamalan makunen litku huiviin joko puolta tuntia ennen ruokailua tai pari tuntia mässäilyn jälkeen...Ja ei pie väheksyä myöskään paljun voimaa! Siellä tuli lilluttua pahimmassa kramppitilassa muutama tunti ja ah sitä olotilaa...Nyt taas osaa olla valittamatta vähän aikaan kun elämä taas voittaa ja kivut on kaikonneet!

 Jouluiset jutut ovat jääneet päivittämättä viime vuoden puolella ja en näe enää mitään järkeä niitä tänne laitella, joten katellaas sitte uudelleen vuoden lopulla. tottahan toki ne kaikki löytyy kuuluisasta somesta, fasepuukista joten jos kamalasti ne kiinnostaa ni sieltä voi käyrä kattelemassa :D

Toki tänne nyt näitä muita rääpellyksiä laittelen..piti tehhä tuommonen hääpäiväkortti vähä varttuneemmalle pariskunnalle. Jotenkin minua puhuttelee tämä kyseinen leima, se on niin kaikkea! Miks ei tämä kävis myös nuoremmille pareille, siinä on tavoitteellisuutta, tässä kortissa, että tähän on tähdättävä!

Kalamies on taas ihan erimies! Ja tämä kortti löysi tiensä isälleni, tosin viimevuoden puolella, mutta ei kai se ole niin justiinsa :D

Kakkujakin on tullut tehtyä eräskin kappale ja mitä erilaisimpiin juhliin...On kinkkua, kalaa, täytekakkua ja pari lastenjuhla kakkuakin. Nämä ovat harrastusmielessä aivan ihanaa puuhaa, mutta en halua enää työkseni tätä tehdä. Harrastusmielessä tämäkin touhu menee terapiana, työn vastapainona, kun se ei ole hallitseva tekijä elämässä. Ja kenties silloin tällöin myös perhe saa jotakin naatiskeltavaa kun innostuu oikein leipomaan!

Kalakkakkuihin sai nyt uutta potkua, kun appiukolle ostettiin lahjaksi savustuspönttö ja tottahan toki sitä pitää itekki testata! Ja voi pojat ku sillä tulee herkullista kalaa! Ja että nuo kakutki maistuu paljo paremmalle omasta savustetusta kalasta ko jos käy kaupan tiskiltä ostamassa jotaki vuonna Erkki ja Eemeli savustettua ja lisäaineilla kyllästettyä kalaa..josta ei aina ole varma, että olikohan se ees kalaa...

 Ja tietenkin koristeiden tekoa ja harjoittelua joka kakku vaatii, ruusut mielestäni on ihan ok, mutta tottahan toki niistäkin voi tehdä parempia! Kerron sitten kun ne on mielestäni hyvät :D sitä odotellessa tosin voi mennä tovi jos toinenkin! Sen verran, että nykyseltään käytän sokerimassaa tehdessäni koristeita tai sitten marsipaani-sokerimassa sekotusta, jossa tulee hyvin esiin kummanki hyvät puolet. Elintarvikeliima on myös erittäin hyvä ostos, sillä saa pysymään jo melkein kakaratki seinällä jos tarve vaatii :D

Tälle kakulle toi haastetta tuo Star Wars hahmo, minkä poika tahtoi! Eka piirros, minkä tein mallin mukaan, ei miellyttänyt minun silmääni, joten tein toisen vapaalla kädellä ja siitä tuli miun mielestä ihan näköinen! Ja kuulemani mukaan myös saaja oli enemmän kuin otettu kakusta! Siinä on kiitosta ihan riittämiin!

Legokakku aiheutti myös päänvaivaa ja kriittisenä ihmisenä aina löytyy parannettavaa, korjattavaa jne. tämänkin kakun saaja oli ollut mielissään ja syönyt myös lego-ukkelit joten kakku on varmasti palvellut saajaansa enemmän kuin hyvin!

Ainiin, työsopparia jatkettiin vielä 4 kuukaudella, joten talviaika menee sutjakkaasti työelämässä. Samalla saa suoritettua viimeset tutkintotilaisuudet päihdetyön saralla ja sitten olis taas yks ammatti lisää takataskussa..eihän noita vielä montaa olekkaan :D Jos työkkärin tätiin oin uskominen, miulla on taas alan vaihto edessä, mutta jospa ei vielä uskota häntä ja katellaan mitä kevät ja kesä tuo tullessaan. Ei miuta kamalasti haittaa vaikka kesän sais olla kotona, hoitaa ryytimaata, perennapenkkejä, askarrella, kalastaa, paljuilla, kortteilla ja välistä vaan öllöttää ja möllöttää! Ja me varattiin jo ystävän kans ens marraskuulle joulumyyjäisiin pöytää, joten kyllä sinnekki pitäs jotakin ruveta askaroimaan, ettei jäis nyt ihan viime tinkaan niinko yleensä! Ainiin ja onhan se tuo oriflame edelleen mukana, sitä ei vain aina huomaa, koska se on mulle elämäntapa! (vaikkei se aina siltä näytä :D, miehen sanoja lainatakseni kun se kattelee mun haljenneita kantapäitä, että eihän suutarin lapsellakaan ole kenkiä :) )

Tässä tälläinen lyhyt rääpellys. jonka kirjoittamisessa meni näköjään n 10 minuuttia..lupaan ens kerralla paneutua tähän ajatuksella ja jollakin järjen häivällä! Sitä odotellessa nautitaan nyt tästä viikon kestävästä talvesta!

ps. opetellaan myös nyt yhdessä kirjoittamaan se uusi vuosiluku 2014 :D