Hämyistä lokakuuta...
Olipa kerran ahkera askartelija, opiskelija, yrittäjä, nainen....joka ähelsi kaikkea tehdä pienen pienessä tilassa, ilman että juurikaan valitti..paitsi silloin kuin piti siivota jälkensä minimaaliselta pöydältä ja hehtaari lattialta! Onneksi hänellä on ihana mies, joka kuunteli aikansa emäntänsä epämääristä tupinaa illasta toiseen ja päätti, ttä nyt on emännän saatava pöytätilaa... Niimpä hän otti porakonen omiin kätösiin, ruuvipurkin toiseen, ja ikun tuumasta toimeen..ja voilaa, ei menny ko muutama punainen minuutti ja emännällä oli uusi uljas ja melko kiiltävä pöytä...No sitä ennen tietenki oli porukalla kannettu vanhat pihalle ja muutenki järjestetty huonetta uuten uskoon... Nyt passaa emännän askarrella ja tehhä koulujuttuja sekä kuunnella immeistn huolia kun terapia jakkaraki pääs oikein ikkunan eteen...tosin tällä tuolilla on taidettu enempi tehhä jalkahoitoja,.. Ja huomaa ennen kaikka Pieni elämänopas Stressin hoitoon...sen sain luokkakavereilta syk...