Uusi perheenjäsen :)

Niin se vain koirakuume yltyi niin mahdottomaksi, että vajaa kaksi viikkoa sitten meille muutti uusi poika soopeli collie, Ali. Ikää kokonaista 4kk!
Tarkka päivä olikin 1.10.2011. Itse en päässyt hakureissulle, koska olin Evelacen tiimoilta tekemässä tuotteita tunnetuksi Jyväskylässä, mutta onneksi anoppi ja appiukko olivat innoita hakijoita. Alin kasvattaja lupautui tulemaan puoleen väliin vastaan joten kummallekkaan ei tullut kamalaa matkaa kulkea. Oli meillä toinenkin ehdokas, Havannalainen, mutta kuvat nähtyämme sydän suli Alille totaalisesti! Nyt on pari viikkoa oltu saman katon alla ja vähitellen ollaan kotiuduttu kunnolla. Ja onhan meillä ennestään jo kaksi koira kaveria sekä kissa! Ja niiden kanssa hauskuutta piisaa! Emäntä välillä pyörittelee päätään nelikon viilettäessä pitkin poikin pitäjää!

Mutta kyllä minä olen komea poika! Sano muut mitä tahansa....Ja kyllä se eläinlääkärikin kehui, vaikka nyt vähän onkin tuota pennun pyöreyttä, mutta kyllä ne äkkiä karisee! Saa samalla emäntäki kyytiä kun lenkkeillään ja telmitään päivästä toiseen. Mutta on täällä ollut erijännää...nyt ei enää juna pelota, vaikka ekalla kerralla sen ääni oli huikaiseva! Ja entäs ne rakka-autot, ne on jo ihan lasten leikkiä....no polkupyöristä puhumattakaan...Ja täällä on paljon koirakavereita! (ja silittäjiä) mutta osa lapsista on ärsyttäviä kun ne kiljuu. Niitä pitää mennä emänän jalkoihin piiloon, mielellään sen pöydän alle. vielä ei ole selvinnyt mitä se päivät naputtelee siinä pöydän ääressä, mutta siinä se pysyy...ja siinä on hyvä ottaa päivänokoset!

Noh, siis minulla on nyt tässä "laumassa" neljä nelijalkaista ja neljä kaksi jalkaista, helppo luku muistaa! Tosin noi nuoremmat, viralliset kaksi jalkaiset omistajat on kyllä liikkuvaa sorttia...miepuolinen, se minun idoli katoaa jonnekkin ja tulee jossakin vaiheessa kotiin, olettaisin, että se on sitä kuuluisaa "työtä" mitä se menee tekemään. Tuosta emännästä ei oikein pääse perille, joku päivä se on tooooosi pitkään poissa, toinen päivä se on kotona! Ne vanhemmat kaksi jalkaiset sitten on kotosalla kokoaja..noh, voinpahan vahtia niiden tekemistä silloin kun nelijalkaiset kaverit nukkuu!

Mutta sitä minä en ymmärrä, mitä se pienin nelijalkainen oikein minusta kuvittelee? En minä ole mikään äiti!! Se puskee ja kiehnää ja tekee vaikka mitä. Kuulin noilta kahdelta, että se on kissa! Mikä se on? Noh, on se kivan pehmeä...ja vähä miun värinen....ja pieni...Tuo vanha koira on jo laiska...ja sillä on jotain kummia nappuloita, mitä se aamuin illoin. Tuo emäntä haasteli isännälle, että vanhalla koiralla on jo sydämessä vähä vikaa, mutta en minä sellaisista mitään ymmärrä! Ja sen takia sille annetaan niitä pieniä nappuloita makkaraan piilotettuna...minä kyllä voin ne makkarat syödä, mutta tuo emäntä on niin tarkka makupaloista!! Pitää istua, antaa tassua ja vaikka tehdä mitä, että herkkuja irtoaa. Mutta se vanhempi mies on eri epeli, siltä saa herkkupaloja kun osaa katsoa nätisti!! Mutta nuorempi emäntä pitää jöötä isännällekkin...ettei ne antaisi kokoaikaa namuja. Kai se sitten tietää kuitenkin, mikä minulle on hyväksi.

Niin ja täällä on tuollainen kumma allas, missä on vettä. Ja nuo kaikki muut käy siellä rypemässä ja uimassa! Ihme porukkaa...minä en tassujani kastele, en edes rapakossa, saati vapaa ehtosesti jossain altaassa. Mutta kyllä sieltä voi juoda.

Ja tuo emäntä, voi ihme, se kulkee jonkun mustan mötikän kanssa perässä ja räpsii kokoajan. Ja jos istun tai olen hienosti, se kehuu kovasti! No kehuu se kyllä muutenkin jos teen hänen mieliksi vaikka pissan ulos metsään enkä kuistille matolle! Kai se nyt sama on, minne pissitään! Ai ei...no kyllä ne vielä oppii ;)
Ja vieraat ihmiset kehuu niin kovin, miten olen kiltti, voi ku tietäsitte. kotona on jo täys rähinä päällä kavereiden kanssa. Ja kyllä se on eri mukavaa. Toivottavasti se minun kasvatti äiti tietää, että minulla on täällä kaikki hyvin. Pidän uudesta kodista, emännästä, isännästä, sekä niistä vanhemmistakin (huoltajista) ja on ne nuo karvaisetkin kaverit mukavia kun ne oppii tuntemaan! Ja lopuksi pari kuvaa, jos se kasvatti äitee vaikka sattuisikin näkemään, mitä minulle kuuluu. Isosti terveisiä ja lipaisuja!

 Niin siis tämä mies on minun suuri idoli ja uskon häntä vaikka se välillä komentaakin. Mutta tämän seurassa suostuin ensimmäisenä iltana syömään, mutta emännän viereen menin nukkumaan (ettei sille tule paha mieli) Ja olin jo "mummolassakin" yötä Täällä on sinne lyhyt matka! Talon toisella puolen on moinen paikka. olen aina luullut että sinne pitää mennä autolla! Mutta tälläistä minulle nyt kuuluu ja varmasti kuuluu jatkossakin vaikka mitä! Toivottavasti tuo emäntä muistaa päivittää kaikki tähelliset tapahtumat, kuten kasvimaan tönkämiset, oravan jahtaamiset, ja kaikki ne muut jännät tapahtumat, mitä tulee vielä eteen! Nyt on aika mennä iltapisuille ja pistää noi omistajat nukkumaan! Palataan!