Tapahtui kerran kesäkuussa..

Nonii, nyt sitten paljastan sen Hermannin salaisuuden, jota jokainen on kysellyt milloin mistäkin :) Sain ihanalta naapurista epämääräisen näköistä röppöä kipossa, ohjelappusen kera sekä neuvona, että hoida vaalien, hellästi ja rakkaudella, kuin meidän ystävyyttäkin. Näin minä sitten otin haltuuni Hermannin, ystävyyskakun. Noh, niinko yleensä, unohin koko röpön sen siliän tien koska meillä alkoi luokkaporukan kans ammatillisen erittäin epäammatillinen kokoontuminen jossa laulu raikoi ja kenties vähän miestä väkevämpääkin kului.Tuli myös häpäistyä itsensä minnuuttipelin tiimoilta joita armaat kaverit oli järjestäneet :) no kuitenkin Hermanni unohtui kippoon sinä iltana, mutta aamulla siirsin sen ohjeen mukaisesti isompaan astiaan ja hämmentelin puuhaarukalla ja tuoksuttelin juuri ja juuri havaittavaa käymiseen liittyvää tuoksua. 

Tässä tämä komea röppö nyt sitten on...tätä sitten hämmentelin kolmena päivänä puuhaarukalla aamuin illoin ja muina aikoina oli liinalla peitettynä, vedolta suojassa. Noh, tällä viikolla ei lämmön kanssa ollu ongelmia kun mittari pojotti +30 asteessa koko ajan. 4 päivänä Hermannille iski nälkä, joten ruokin sitä 2,5dl sokeria, 2,5dl maitoa (itte laitoin laktoositonta) sekä 2.5dl vehnäjauhoja. ja taas Hermanni sai huilata. 5 ja 6:na päivänä taas hämmentelin puuhaarukalla aamuin illoin. 

7 päivänä Hermannilla on taas nälkä! Joten annoin saman satsin apetta kuin 4:nä päivänä. Tämän jälkeen taikina jaetaan neljään osaan, kolme osaa annetaan ystäville ja 1 jää itselle. Minulla kun ei ole ystäviä, laitoin kaikki kolme osaa pakkaseen ja annan ne sieltä, kun minulle sellaisia ilmenee :D tai kunhan edes näkisin jonkun.  On minulla jo muutama ystävä, jolle tämän annan, sitten kunhan heidät tapaan ;) Ja tämä kyllä herää pakkasestakin otettuna, onhan kyseessä luonnollisella tavalla käytettävä taikinajuuri. 
No kuitenkin, Hermanni lepäilee lopun päivää. 8:na päivänä eli eilen Muuramen markkinoiden humussa Hermanille tapahtuu kummia :) 

Mutta ensin markkinoille, jossa oli tunnelmaa ja lämpöä ihan riittämiin asti. Ostettavaa löytyi, itseasiassa enempi isännälle kuin allekirjoittaneelle, mutta minun saaliinani oli kaksi upeaa hametta a`5€/kpl ja isäntä osteli samalla hintatasolla itselleen vaatekappaleita. Oli oikein innostava reissu ja ihmisillä hyvä mieli ja rento ote. Illemmalla käytiin poikain kanssa uimassa, löysimme ystävän avustuksella tästä läheltä veneen laskupaikan jossa on sementtipohja ja loiva lasku, siis vallan mainio paikka uittaa pieniä koiria. 



 Mustishan on oikea vesipeto, sille piti jo kotiin laittaa pieni rakennuspalju ja siihen vettä, kun rypi alvariinsa suihkulähteessä. Ja sitä ei hermot riitä siivota joka viikko :D En kyllä uskaltanu pitää koiria irti tuolla, koska lähellä menee autotie ja jos saakin jounkun vainun ja sinkasee sinne, itkuha siinä sillo pääsee, kun auton alle jysäyttää...


Vanhempaa koiraa sai taas maanitella urakalla, ennenkuin uskaltautui veteen. Pentuna saanut huonoja kokemuksia vedestä ja nyt sitten vasta varttuneella iällä uskaltaunut veteen. Ekan kerran sitte 5kk iän jälkeen meni veteen 10 vuotiaana mökillä, kun oltiin vedessä rantaa siivoamassa. Ei edes ajateltu, että Roope tulisi veteen, mutta niin sitä vain kiinnosti kun viskottiin kiviä syvemmälle järveen ja vähitellen hivuttautui lähemmäs ja lähemmäs. Olimme niinko ei huomattais ja annettiin tulla lähemmäksi, ja kun sitte Roope otti ekat uimaliikkeet kehuttiin mahottomasti. Sen viikon Roope ui koko ajan! Nyt sitten jo huomattavasti rohkeammin menee veteen ja tässä dokumetti asiasta! Olen niin ylpeä, että "uutena" kasvattajana tähän kykenin! 

Niin se Hermanni odottaa edelleen....Noh tällä helteellä uunin laitoin tulille vasta illalla ja säädin lämpötilan 170 asteeseen. Ruokin Hermannia viimeisen kerran, annoin 2.5dl sokeria, 150g pehmeää voita, 3 munaa, 1tl suolaa, 2tl leivinjauhetta, 3.5dl vehnäjauhoja, 200g suklaarouhetta ja 2 tl kanelia. Suklaarouheen tilalle voi laitella oikeastaan mitä itte tykkää, pähkinöitä, rusinoita, hedelmiä tms :) Koko komeus sekasi ja  voideltuun/jauhotettuun rengasvuokaan ja eiku uuniin noin tunniksi. Tuoksu oli jo huumaavaa kun kakku rupesi kypsymään. Ja ainakin nyt, kun ei ton viljakiellon takia ole tullut leivottua mitään pitkään aikaan.
Tänään sitten maistoin pienen palan kakkua, koska on kiinteän ruoan syömiskielto menossa. Mutta se pala, mitä maistoin, oli taivaallinen :) Kannattaa siis kokeilla. Maistelen kakkua sitten huomenna kunnolla, kunhan tähystykset ja kaikki muut ihanuudet on ohi :) 

Jos et saanut tekstistä poimittua ohjetta, google on fiksu ja tässä alla suora linkki :)






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täällä taas!

Joulukortteja osa I

Kun ei vain jaksa!