Se siitä sitten

Nyt se on sitten todettu, mulla on 110% Crohn, parantumaton suolistotulehdus. Eilen kilttinä tyttönä alistuin taas kerran tähystykseen ja ilman kipulääkkeitä! Ajattelin, että tässä firmassa en ole sen pidempään kuin on pakko ja jätin lääkkeet suosiolla niille jotka niitä tarvitsee. Onneksi oli asiansa osaava lääkäri sekä hoiturit, kannustivat kuin isommissakin hiihtokilpailuissa. Kyllähän se välillä kipiää teki, ei sitä käy kieltäminen, mutta melko kunnialla selvisin. Tuomio oli, pahasti tulehtunut ohutsuolen loppupää, jota ihmettelnkin kun kerrankin minulla ei ollut mitään oireita O.o noh, kuulemma tauti niin kavala, etät ilmoittelee vasta sitten kun ollaan jo aika huonossa jamassa. No se selittää sen, miks mulla viime heinäkuussa tulehdusarvot oli yli 500 ennenkuin jossain tuntuu.

Ai mitäkö hoitoa/parannuskeinoa tähän on? Parantaa tätä ei voi, mutta oireita voidaan kenties ehkä helpottaa. Olen jo vuoden syöny kortisonia ja se kyllä auttaa silloin kun sitä napsii mutta väliajat on vähä hankalampaa. Paitsi tämä viimeinen 3kk jolloin ei ole ollut mitään kipuja tms ja mulla suolen p**** tekee ihan omiaan.

 Aloitin siis tänä aamuna solusalpaajalääkityksen jota nostetaan viikon välein mulle sopivaksi. Vetelen kaverina myös kortisonia koska solusalpaajalla vaste on useampi viikko ja kortisonilla taitetaan tulehduksen phin kärki.Mukana menossa myös kolmas lääke jota napsin muutaman tabun päivään + sitten parasetamolia sisältävää särkylääkettä tohon suolen kouruisteluun, kipuiluun, veenusteluun jne. Ja tietenkin käyn tippaiitalla parin viikon välein tarkistuttamassa valkosolut sun muut, että mitä toi lääke tekee. Jos se ei tee veriarvoille mitään, enkä oksenna rajusti, ei tuu ihottumaa, ei kuumetta, ei mitään oireita, lääke sopii minulle ja tätä minä toivon todella! Sillä jos lääkkeet ei pure, siirrytään biologisiin lääkkeisiin (kuulostaa mielenkiintoiselta) jota käyn joko otattamassa sairaalassa parin kk välein tai sitte pistän itte insuliinin tyylisesti parin viikon välein. Piikkikammoselle kumpikin vaihtoehto todella mukavia! Jos tälläkään ei asetu, joudutaan käymään puukon alla, jota tässä taudissa ei suositella, koska tauti uusii helposti leikkuuhaavaan ja sama rumba alkaa alusta. Toivottavasti saadaan asettumaan ja saan suoleni pitää kaikkine vikoineen päivineen.

Mutta mehän ei luovuteta, vaikka välillä tuntuu siltä, että h***kö minä olen tehnyt edellisessä elämässä, että miuta rangaistaan näinkin upealla sairaudella? Mutta pitää ajatella, monella muulla menee vielä huonommin.Kaikilla ei oles perhettä ja ystäviä tukena vaikka heillä olisikin jopa isompi robleema kuin minulla! Ottakaamme ilo irti siis juuri tästä päivästä ja rakastakaamme lähimmäisiä heille kuuluvalla tavalla. Ja vihataan vihollisia vielä suuremmalla tunteella, pysyy edes se pieni pirullisuus taka-alalla ;)

ps. kuinka edelleen noi sivupalkit saa muutettua sillee että ne teillekki näkys oranssina? Edelleen noi jouluset kottaraiset puskissa ja kohta on juhannus!