Tässä tulee kuvia ja kommelluksia Alin ja muiden koiruuksien
tempaisuista ja vähän Vaulalle muistoja. Kiitos ihanasta kortista jonka
laitoit :) Kyllä Alista tulee niin emonsa näkönen kunhan vielä kasvaa ja
vankistuu, että oksat pois!
soon muute toi ulkoilu pirun hauskaa....suosittelen lämpimästi pitkäkarvasia ja matalajalkasia (persjalkasia, niinko isäntä sanoo) koiruuksia talaveks... :D Ja kaks vielä lunta kantaa sisälle, sitä sitte on ihan omiks tarpeiks :D
Mustis ja sen luu...tai no Ali sai joulupukilta moisia, mutta ei se jaksa niitä jäystää, mustiksen egolle siis ihan omiaan....
Parhaat kaverukset....
Kyllä se lumi on vaan niin mukavaa...Alista eri hauskaa juosta syvässä hangessa, minne ei nuo persjalkaset pääse :D Mustis muistuttaa lähinnä myyrää, joka mönkii pitkin poikin, jälkeen jää vaan ura, ja naama näyttää myös siltä, että lunta ollu jossain kohon vähä liikaa...
Onneks ei olla olleenkaan uteliaita! Mitennii? Joka kohta pitää tutkia, haistella ja jopa joskus maistella! Isännän mersun kuva on ollut suurin ihailun kohde, mene ja tiedä miks ihmeessä :D
Huomaatkos, olen oppinut veikistelemään ja kääntelemään päätäni....tällä tyylillä saa herkkupaloja.... ;) ainaki mummolta ja ukilta...
Tälläistä meille nyt sitten kuuluu, kaikki voi hyvin. Kohta tuleekin jo vuosi täyteen Alilla..iso ja komia poika varttuukin! Ja nyt ali on nauttimassa pohjoisen riemuista, eli porojen jahtaamisesta, tunkion kaivamisesta, jäällä juoksemisesta ja takkatulen loimusta! Mummo ja ukki meinaan läksi kuusamoon eilen (18.2) ja Ali lähti mukaan! Ainii, kissakin on jossakin riehumassa, pitämässä kylän hiiri/myyrä kannat kurissa...josta tulikin mieleen, että Ali on opetellut saman homman...pyydystää hiiriä ja myyriä elävältä ja tuo ne sisälle meille välipalaksi. On muuten ylpeä koira saaliistaan, me emme ehkä niinkään. Mutta emmehän me moisia voi heille kertoa :)
Kommentit
Lähetä kommentti