Synttäriviikon hölinät
Tässä yksikin päivä päätin sit lähteä lenkille, kyllä, lenkille vesisateeseen!
Mitä tästä kokemuksesta sain? Noh, ensinnäkin eipä ollut muita lenkillä, ihan sain keskenäni remmirähjääjien (koirien) kanssa kuleksia. Harvinaista herkkua päivällä! Toisekseen koirilla oli edellen menohaluja vaikka 10km lenkkin verran, eli niitä ei se sade paljon kiinnosta tai haittaa :D enemmänkin tais vain lisätä intoa!
Oli muuten mahottoman mukavaa kulkea metässä, kuunnella sateenropinaa lehtipuita vasten..ihailla ekoja syksyn keltaisia lehtiä. Ei ollut oikeasti ees huono reissu! Minäkään en juurikaan kastunut ja oli melko voittaja fiilis ko oli kotona! Hitto, kävinpä lenkillä! Enkä keksinyt viittä miljoonaa tekosyytä tällä kertaa et miks minä en tänään(kään) lähe mihkään...
Noh. lenkin jälkeen toki on se ikävä asia, jonka jokainen koiran omistaja tietää, että ne elukat on pestävä...jos ei halua sentin hiekka kuorrutusta sohvalle tai sille valkoiselle matolle. Ja meidän karvap**** tuo vielä joka kerta omat takkapuut karvoihin sotkeutuneena..mietin vaan, et miks ihmeessä meille ostetan kuutio sotalla puuta kun vois vaan noi elukat pistää mehtään pyörimään ni sieltä tulis kivasti kaiken maailman kepakoita, sammalta, käpyjä, ongenkoukkuja, kirppuja, luteita ja täitä...ja pari menninkäistä. Ne vois olla veikeitä lemmikkejä!
Tällä viikolla on muutenkin ollut hirveen tehokas olo..tai ainakin siltä tuntuu! Mulla oli esiteinien kans yks ilta kasvojenhoitoa ja vähä äimäiltiin meikkejä sun muuta jännää..välillä otettiin vähä sokeri övereitä, välillä suola övereitä, hihiteltiin niin maan armottomasti ja taas ihmeteltiin purkkien ja purnukoiden paljoutta!
Mie luulen, että tollasille 11v tytöille meidän tilat on pala taivasta ja ihan super ihquu ja voin kertoa et siltä se kuulosti :D Koska äiditkin välillä kattelee, kylläkin hillitymmin meidän tuotearsenaalia, mut noi teinit! Nehän on jo tulossa meille uudelleen ja äiti varmasti kiittelee ajatusta ;) Mutta miten oli helppoa äidillä järkätä synttärit laumalle teinejä! Soitteli, soviteltiin, lyötiin pvämäärä lukkoon ja sit teinit siän sipisen kera ja parin kolmen tunnin päästä teinit takasi kotio. Ei siivoomista, ei leipomista, ei isännän piilottamist komeroon, ei roskien lakaisua maton alle, koirakin saa olla sisällä ja äidillä ei stressi siitä pyykkivuoresta kodinhoitohuoneesta!
Mut noiden nuorten kanssa sit huomaa, että hitto sitä alkaa olla jo vanha! Toki penskat tykkää, kun on tämmönen hölösuu täti josta ei tiiä yhtään, että mitä sieltä tulee. Ja välillä on vaan niiiiiin ihana irrotella ja höpsötellä ja pistää ihan lekkeriksi koko homma hyvällä tavalla! Tekee meille aikuisillekkin hyvää välillä oikeasti irroitella, eikä miettiä, et mitä muut ajattelee! Hassutella, ilveillä, tehdä jekkuja, höpötellö jonniijoutavaa! Olla Pelle ja tollo! (onnistuu muuten miulta vähä liiankin hyvin ;) ) Ja myönnän, tilannekomiikka on mulla vahvuus ja monet asiat on ratkaistu huumorilla! Toisaalta vaatii myös tilaanteen lukutaitoa, et kelle voit sanoa mitäkin! Viimeksi tänään kaatosateessa syysmarkkinoilla naurettiin monet naurut vedet silmissä miun lausahduksien takia/vuoksi. Se vaan tulee jostakin, en mie osaa just nyt kertoa hauskaa vitsiä tai tarinaa. Eihän kukkokaan käskemällä laula, ainakaan ilman päätä...hiljnen se sillo on...Ja kyllä siinä taas huumoria koetelaan koha tää kakku on sulateltu :D Mut miun puolustukseksi voi sanoa, että en kerennyt paljoa tuoka kakkua syömään kun se katosi parempiin suihin!
Ikäpolitiikkaan liittyen, aina sanotaan, että pitäs opetella uusia juttuja, että aivot pysyis vireenä..Noh, mun kaks hrmaata aivosolua ei paljoa tartte kun ne sekoaa askelissaan ja seilavat silmien ja nenän välissä, etsien ulospääsyä. Mut näin vaan ajattelin, että minäkin opettelen uutta! Alkuvikosta olin elämäni ekalla pilates tunnilla...noni! Se olikin sitten kokemus! Mut hyvä kokemus, vaikka välillä puuskutin eritahtiin ku naapurit ja olkapäät oli korvissa, ko koetin leikkiä kilpikonnaa kun piti olla joutsen. Vartalon keskipiste on vielä jossain otsan ja varpaan välissä, mutku sitten ei jossain vaiheessa oo ihan varma enää siitäkään varpaan sijainnista!
Tunnin loputtua yks tuttu tuli vastaan ja kysy, etä miltä tuntui? Vastasin: TUNTUI, kertonee kaiken oleellisen tästä, mutta hittovie, meen uudelleen taas tiistaina ähisemään eritahtiin kuin muut ja ettimään sitä vartalon keskikohtaa. Josko ne varpaatkin löytyis!
Jotta tää elo ei ois liian helppoa ni sit vielä eilen opiskelin kuumakiviterapiaa tai hierontaa! Heti suoraan tosi toimiin kahden asiakkaan verran! Tuntu helpolta, mutta sitten se ei ollutkaan. Eihän tässä laholatvapäässä meinannut mikään pysyä! Toisesta korvasta valuivat ohjeet sitä mukaa pihalle, kun toisesta korvasta tietoa yritettiin tunkea tilalle! Olisko mahdollista saada pään kovalevyn buuttausta tai resetointia tai kenties eheytystä? Ainaki se tietokoneelle auttaa ni mik ei muka päälle?! No nin minä vaan tein kaseja ja mutkia, sivelyä ja ties vaikka mitä. En polttanut liian kuumilla kivillä asiakasta enkä kyllä saanut jäädytettyä liian kylmillä kivillä. Mut oikeasi oli tosi mukavaa ja nyt pitänee muutama harjotusasiakas vielä käydä läpi, ennenkuin voi ottaa jo maksua toimenpiteestä.
Mitähän uutta vielä tänä vuonna ennättää tulla eteen, kun ollut muutoksien vuosi tämä vuosi! Jännitetään(kö) yhdessä asiaa? Mut hei kiitos kun jaksoit lukea tän lyhyen sepustuksen jossa ei saata olla päätä tahi häntää :D Ihanaa viikkoa sateista huolimatta <3
Kommentit
Lähetä kommentti