Em@n väkerrykset

Eihän siihen mennytkään kun jokunen vuosi ennenkuin älysin et voin päivittää blogia myös kännykällä 😨 Nyt en enää voi vedota siihen et ei voi päivittää kun ei läppäri ole auki...Siinä on vika....Siinä istuu joku toinen. ..Sillä on huono päivä. ..Mulla on huono päivä... Ja Toisekseen kännyllä näpytellessä ei jaksa kirjoitella niitä elämääkin pidempiä postauksia. Tai niin työ luulette 😀 Kyllä tää nykyaika on  helppoa! Voit aamuistunolla päivitää  tuotoksen  värin ja koon ja laittaa vaikka tohtorille että mikä tänään on vikana. ..Sit se lääkäri vastaa et Pitikö kuolla jo eilen vai ono tullut vaan syötyä punajuuria pari kiloa liikaa... Tässä olikin hyvä aasin silta siihen että Herra crohn voi hyvin ja paksusti. Otti ja suuttu niin maan pirusti syyskuussa kun Joutu onneton ruotsin laivalle 😨 hirvee kulttuurishokki mahalle sekä emännälle...Isäntä Ei oo vieläkään toipunut reissusta 😂😂  mut mukava reissu oli. Isäntä vaan totesi et milloin olikaan  se s...

Nonii..se on kesä ja kärpäset...ja rakeita tulee ja kylmää siihen malliin, että piti kaivaa pilkkihaalarit ja villasukat jalakaan! Mut pääasia on että on KESÄ!! Oon taas melkein muistanut päivittää kuulumisiani..olevinaan ollut taas kiire...piti oikein luntata, että mistä viimeks oon höpöttänyt ja näköjään on leikkuulle menoa odotettu! Leikkaus oli, tuli ja meni ja kuten kuvasta näkee niin hengissä ollaan! Paraneminen meni yllättävän hyvin j pääsiäisen jälkeen kutsui jo työmaa..Toki lopulliseen paranemiseen menee vielä jokunen tovi, mutta voiton puolella ollaan, tällä erää.. Patologi toki soitteli kolmisen viikkoa leikkuusta ja kertoi että onneksi olkoon, sinulla on myös endometrioosi joka aiheuttanut ahtaumat suolistossa...jippii!! Pari ärräpäätä pääsi ja muutama vee sanaa ja pari ässällä alkavaa...Ja toki se crohn myös jäi...vielä sopis pari dgtä ihan mallin vuoksi, ettei totuus unohtuisi ja ei olis elo tylsää...Kaippa se huomenna soittaa patologi siitä luomesta, et onneks olkoon...

No vähemmästäkin! Ai kuis ni? No parin päivän päästä ollaan sairaalassa jossa joku toivottavasti pätevä kirurgi leikkelee pari ahtaumaa pois! Kävin kyllänkirurgin puheilla pari viikkoa sitten. Joka oli mieleenpainuva tapaaminen vähään aikaan!  Käynti kesti varmaan 10 minuuttia jona aikana ei montaa lausetta vaihdettu. * minä tehdä sinulle kolme reikää, otta suoli ulos, leikata nips naps, laitta suoli takasin. Onneksi sinä olla laiha. Kysyttävää?! Ööö..ei...kiitos, hei! Nyt sitten viikkon sitten tuli aika ja tässä on jännitetty urakalla ja voin kertoa et maanantaihin mennessä on kehitetty jo vuosisadan paniikki! Huomen illalla pistän itte jo verenhyytymistekijöihin vaikuttavat aineet, maanantaina klo 8 sairaalaan, klo 12 leikkaus, klo 17 vimostaan kotiutus osastolle ja siitä alkas kävelyharjoitukset jota pitäs olla vähintään 2h. Tiistaina katetri ja kipupumppu poies ja vähintään 8h liikettä ja ylhäällä oloa/kävelyä tms ja kotiin vimostaan keskiviikkona! Siinä ei kauaa nokka tuhi...

Nonii...pää lyö tyhjää vaikka on niin paljon sattunut ja tapahtunut, että heikompaa hirvittää! Viime näkemän riemuitsin uudesta työpaikasta  ja taas riemuitsen! Olin muutaman viikon omalla kylällä kyökkipiikana kokeilemassa miltä se keittiötyö tuntuu. Ja kyllähän se tuntui! Muutaman viikon kerkesin olla töissä kun selkä sanoi työsopimuksen irti. Onni onnettomuudessa, että samana päivänä oli työhöntulo tarkastus! Joo, olet sopiva työhön, tässä todistus niin ja tässä viikon saikkulauppu kun et nyt oikein pysty töihin! Siinä hötäkässä en ees ymmärtänyt tilanteen komiikkaa kun nelinkontin taaperisin siellä käytävä viidakossa. Siinä samoilla aikajanoilla kävin crohnin takia tähyssä ja sielläkin sattui ja tapahtui, ainakin sattui! Huusin ko hinaaja ja manaaja yhtäaikaa, ennenkun älysivät antaa kunnon troppeja. Eihän se litalgine esilääkkeenä vaikuta päähän eikä toiseen, syönhän niitä jo aamupalana ja kiunaana kourallisen päivään...no tähyssä löytyi löydös joka vaati kiireellisen kuv...

Niin se vuan kesäkin meni, siis mikä kesä, semmosta tainnut tänä vuonna ollakkaan! Mutta usotteko, ko mie oon ens kesän töissä ni on hellettä, lämmintä, ei tuu vettä ko yöllä, ja on niin nättiä , että oikein sylettää!! Niin! Eikö tämä ole sitä peri suomalaista pessimismiä...eniten vituttaa yleensä kaikki! Ja sit jos jotain ei veenusta ni sillä on sitten päässä vikaa, hyvä lääkitys tai se huijaa! Ihan takuulla huijaa! Eihän kukaan voi olla vapaaehtosesti hyvällä tuulella, ainakaan et joku näkee! Niin notta, minä taas niin mieleni pahotin...  Pahotin siitäkin ko ajeltiin kotopuoleen ja sitti miun uus tuleva pomo, että vieäkö työt kiinnostaa joko tuut töihin viikon päästä?! Eihän sitä nyt voinut riemusta kiljua ja ainakaan hymyillä, olisivat vielä vastaantuleat autoilijat voinu kattoa, että hullu se tuokin on!  Mutta jostain kumman syystä lähemmäs kotikontuja ajellessa huomasin, että täällähän hymyilee joku, en tiiä oliko miun todella hehkeä jo keskisuomalaistunut olomuoto...

Tässä istun aamukaffen kanssa ja kattelen ulos, kuinka sumu hälvenee pikkuhiljaa päivän edetessä. Idyllistä aamua häiritsee lähinnä neljättä viikkoa kestänyt pauke läheiseltä liikekeskuksen rakennukselta ja pienen riiviön varpaiden pureskelu. Eli perus maanantai! Kyllähän tuo pureksija söpö on, vaikkakin välillä menee hermo ja kuppi nurin! Eilenkin yritettiin mukuloiden kanssa tehdä sementtitöitä niin vintiö söi varmaan puol kiloa sitä  röppöä öljyllä höystettynä ja tais sinä pari keppiä ja puoli paalia heinäkin mennä. Ei ole vaikeaa arvata, kuinka kärppänä aamulla liikahin sängystä kun rupesi kuulumaan epämäärästä räkimistä ja kakomista sängyn laidalta..Ja ei, se ei ollut mies joka asuu meillä, vaan tuo niin suloinen karvapallo joka pätti myllätä sisuskalunsa siihen lakanan kulmaan...toki tämä hyljettä muistuttava olemus liikahti sen verta liukkaasti, että pelastin lakanan ja sain karvapallon lattialle...Siitä huolimatta taitaa koira olla se ihmisen paras ystävä ja tilin tyhjent...

Niin päättyi rakkaan Roopen taivallus pari viikkoa sitten, tarkalleen ottaen 24.7.2015 kunnioitettavassa 16,4 vuoden iässä! Mutta vielä ennätti ottaa vastaan uuden tulokkaan ja opettaa se talon tavoille! Hyvää matkaa Roopelle kaarisilloille  Hymiö heart (25.3.1999-24.7.2015) Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani, niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä. Sinä tulet suruliseksi - minä ymmärän. Älä anna surusi estää sinua, sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen. rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan. Meillä on ollut niin mota hyvää vuotta. Et haluaisi minun kärsivän, Kun aika koittaa, anna minun mennä. Vie minut sinne missä he auttavat minua, mutta, pysy luonani loppuun asti, Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle, kunnes silmäni ovat sulkeutuneet. Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat, se on ystävyyttä, jota minulle ...