perjantai 10. maaliskuuta 2017


Se on varman kevään merkki, keltaiset tulppaanit ja laskiaispullat! Toki mäessä ei käyty, mutta pullat on omatekemiä ja  hartaudella nautittuja! Kotosalla oltu muutama päivä, kun viime viikko kumpikin painettiin kieli vyön alla työmaasta toiseen ja välillä takaste pompaten! Mulla toki kroppa teki tenän, mutta sehän ei ole uutta?! No ei. Tietääpähän olevansa elossa kun aamulla ei tartte ku koetaa kääntyä sängyssä ni huuto pääsee! Arvele kuule jos joutuisit nipistelemään aamulla ittees et ootko hengissä? Tai kahtomaan peilistä, että näkyykö siellä ketään? Paljo helpompi tälleen, myös sille kaverille joka elää saman katon alla! Tosin en oo varma, että onko kovin otettu siitäkään jos viien aikaan metelöit ko päätä leikkattas ko toinen koettaa nukkua, että jaksaa aamulla lähteä ajamaan suomalaislle evästä pitkin poikin suomea? Luulen, että tuo puolison arvostus siinä kohti laskisi aika lähelle nollaa, jopa pakkaselle!
Mutta rekkelesken elämä on mitä on :D Ja mie luulen, että tuo ukko tykkä ku pääsee kotoa pois! Ajelemaan suomalaista idyliä pitkin poikin jossa rapa ja perkeleet lentää sikinsokin! Ainakin nyt viime viikkoina ollut -25 pakkasesta +10 asteen välillä lämmöt, niin kuskilla kun keleillä...



Ah, kuinka kaipaankaan tuonne parin viikon taakse! En tuolloin noissa maisemissa tiennyt, että alkaa pisempi sairasvuodejakso! Joku ihme hyppykuppa iski ensin ihottumana, sen jälkeen meni keuhkot solmuun ja nyt sitten koetetaan elellä kortisonin, antibiottien ja avaavien inhalaattorien kanssa. Kohta viikko mennyt ja ei helpotusta näy...Liekkö kuitenkin niin, ettei mulla olekkaan huono kunto, kuten olen aina sanonut, vaan et mulla onkin vielä jotain vikaa tuolla keuhkoissa..no vielähän tähän joku dg sopisi! Ihan vaan muiden kiusaksi!
Harmittaa vaan kun on vähä niinko kaikki jäänyt tekemättä, mutta pitäs jaksaa ajatella, että lepo tekee hyvää myös minulle, joka ei pysy hetkeäkään paikalla..mut toisaalta tähän ötväilyyn vois tottua ;)
Aamusta pitkään sängyssä, siitä kohtalaisen hitaalla tempolla sohvalle ja iltapäivällä kääntää kylkeä!
Mutta tästä noustaan ja sit painetaan seuraavat 10v ilman lepoa!

torstai 9. helmikuuta 2017

Ihan vaan muuten vaan...


  Ei tätä reittiä turhaan kehuta jyvässeurdun kauneimmaksi reitiksi, Muuramen luontopolku.
Isänän nukkuessa pistin elikoille talvipalttoon niskaan ja pakkasin autoon ja kipasin "työmaalle" josta lähettiin kävelemään tuo vajaa 3 kmn reitti. Toki helposti ois päästy kotoa jäätä pitkin myös, mutta kaupassa käynti sotki suunnitelmat, sekä aika täpäkkä pakkanen. Poikien kintut ei ois kestänyt niin pitkää lenkkiä. Kun nyt jo vanhempi loppumatkasta nosteli jalkoja siihen malliin, että eikönä tää taas ollut tässä!
Tuli taas kävellessä mietittyä, että on se vaan  mukavaa asua näin kivassa paikassa. Luonto on lähellä mut myös kaikki palvelut. Riippusillalla ei enää kuulunut mitään autojen ääniä eikä melua vaikka tuskin kilometria on keskustaan! On kun ihan erimaailmassa olis!
Miks lähteä merta edemmäs kalaan tässäkään asiassa ;)

Tulis vaan useammin lähettyä, ei tuo nyt niin kumma homma ole...Mutta kyllähän niitä selityksiä aina löytyy, eikös ;)
Mutta tässä nämä tärkeimmät tänään! Ajattelin vain tämän tulla tänne kertomaan. Ihailkaa kuvia ja saa komenttiakin heittää :D













Kiitos kun kipasit taas lukasemassa jorinoita :)

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Olen hengissä!

Huomasin, että yks vuoden takainen päivitys oli edelleen luonnoksena :D mut ei kai se haittaa et julkistaan nyt :D

Eikös se ole pääasia tässä kohtaa?! Tä?! HÄ?

Olin, kävin, näin ja koin sairaalan ihmeellisen maailman. Leikattiin, hoputettiin kävelemään ja kotiutettiin, näin niinko lyhyellä kaavalla ilmaistuna! Ja ei siitä juuikaan jäänyt jälkipolville kerrottavaa! Ja kaikki tähelliset kuvat pyörii instassa joten eipä siihen ole lisättävää :D
No niin luulis...par viikkoa leikkauksesta tuli patologin vastaus, että ullatus!! Sulla ei ne ahtaumat olekkaan Crohnin tekosia, sulla olla endometrioosi!! Jaa....ni mikä?!?! Parempi pöpö kun tuo alkuperäinen?! No eipä oikeestaan....moni endo potilas ottas ennemmin tuon crohnin...aikakin sillointällöin...Mutta onpahan löytynt syy niille muille oireille, mitä ei olla voitu laittaa crohnin piikkiin, tai korvien väliin...Ja mikä parasta nyt melkein 6 viikkoa leikkauksesta, on voinut syödä melkein vaikka mitä!! Eilen käytin naapuruston ja 6 koiran koiran kanssa saaressa makkaran paistossa ja nauttimassa ulkoilusta. Nyt jälkikäteen sitä vasta älyää, kuinka "rajoittunutta" elämää sitä on viettänyt ruoan ja muun suhteen, mutta kaikkeen tottuu! Ja nyt totutellaan tähän uuteen eloon.

Työt pitäs alotella saikun jälkeen huomenissa ja hlmöhän ja uhkarohkea olisin jos en sanis, että vähän jännittää! Miten kroppa kestää? Miten maha kestää? Kaikki pitäis kestää, muttako ei koskaan tiiä! Kenties vielä tukivyö huomenna käyttöön, leuka rintaan ja kohi uusia pettymyksiä!
 Ollut aikaa myös kameran kanssa leikkiä kun on ollut kotona 6 viikkoa....jos ei aikaa muuten saa kulumaan niin istuu pihalla ja räpsii mitä mieleen juohtuu! Toki suunnittelin, et sit saikulla teen kortteja, neulon, väsään kakkuja varten koristeita ja teen vaikka mitä! Öööö...mitä tein? Kolme ekaa viikkoa ryömin pitkin huushollia, aauyöstä ko rupes pukemaan ni ennätti ulos jo ilta-auringolle ja jos halus aamuks ulos ni varoiks kannatti pukeutua jo edellisenä iltana...Onneks edelleen asustellaan omakotitalossa ni ei oo ollut stressiä koirien pissilenkeistä...ovi auki ja toivottaa onnea!
 


 Mut kyllä on mahottoman mukavvoo ko kevättä ja kessää tekkee...en oo kyllä laittanut mitään kylvöksiä esikasvamaan, kai noita vielä kerkiää? Ja puutarhalta saa kivasti esikasvatettuja juttuja niin paljon kun vaan kukkaro kestää ostaa :D Mutta kai sitä pitää jotakin tässä orjentoitua tekemään senkin asian tiimoilta...jos ei muuta ni kasvattelee karvamatoja!!


Loppuelämän eka päivä!

Nii, eikös sitä jokainen tällee vuoden alussa lupaa yhtä ja toista ja ainakin kolmatta :O
En kyllä oo luvannut yhtään mitään! Paitsi olla  armollinen itelleni...Kuten nyt..Aloitin tällä kahdella lauseella blogin kirjoituksen ja sit hokasin jotain jännää, kuten millaista koiran oksennusta tulikaan kaverilta tai kylläpäs nuo kukat vaatiikiin just nyt vettä :O
Ja oikeasti vielä pidän kirjoittamisesta, mutta se alku on aina hankalaa :D
Ystävä kysyi, että mistä mie tiiän, että mistä mie milloinkin kirjoitan? No voin kertoa, etten tiedä kuule itekkään! Tekstiä tulee sen verta kiivaasti, etten aina edes kerkiä kirjoittaa niin nopeasti :D

Noh, nyt meneekin kevät kivasti ihmetellessä, että mihin sitä on taas ryhtynyt...Toki työt kunnalla päättyi vajaa kk sitten joka ei nyt ollut kelleen uutinen. Olihan tää tiedossa jo vuos sitten, että määräaikaisella mennään! Ei kyllä noita vapaa-ajan ongelmia pahemmin ole...onneks.
Kakku ja muita leivonnais tilauksia satelee kivasti, Oriflamessa menee kivasti ja loppuaika voidaan tehdä vapaaehtoistyötä siellä sun täällä, mut ei siitä ja näistä sen enempää. Niin se jännityksen aihe..?! Joudun tai pääsen elämäni ekalle ulkomaan matkalle :O Suoli löi samantien ranttaliksi, pää ei pysy mukana ja muutenkin peljottaa! Kyllä se miun tuurilla se halvatun purkki tippuu taivaalta, meteoriitti osuu siihen ja alienit kaappaa! Ainii, miten niin huomaa, etten oo ikuna lentänyt :O 


Sensimar Imperial Resort & Spa by Atlantica Tonne oltas menossa, isännän kanssa, firman piikkiin!! 
Kiehtoo kyllä tuo suora yhteys uima-altaalle ;) ja pari muutakin juttua mitä tuolla on. Lähinnä arveluttaa, että kuinka tän suolivamman kanssa tullaan toimeen. Miten lento menee...bussikuljetukset sun muut. Kenties saattaa joutua kyselee lekurilta, että miten ja missä toimitaan :D
Mut kyllä noita kuvia katellessa mieli alkaa halajamaan kunnolla tuonne lämpimään! Ja saattaa matkakuumekärpänen iskeä, jolloin tavoittelee jo seuraavaa matkaa ;)


Tossa kattelin ulos, että kyllä ei uskois, että helmikuuta mennään...vesi tippuu räystäistä ja tintit vetää aarioita ku juhannuksena konsanaan! Mutta on kyllä mukavata, kun päivät pitenevät ja mieli virkistyy. Vieläkun pystyis enempi ulkoilemaan ilman vessapelkoa ni avot! Kyllä, nyt vähä huonompi jakso mahalla menossa, juoksuttaa juoksuttaa ja taas juoksuttaa! Ens viikonloppuna pitäs ajella Lahti turnee ja sekin jo valmiiksi jännittää..Meneekö koulutus hotellihuoneen vessassa istuessa. Toki kokemus sekin :D voipi sanoa, että tulipahan käytyä :D


Karvaiset kaverit ehkä eniten kärsii kun eivät pääse lukemaan saati päivittämään uusia viestejä tuolla tien varressa! Toki saavat ulkoilla niin paljo ku sielu sietää takapihalla, mutta ei se oo sama asia, kun et pistät tossut jalkaan ja taaperrat tietä tai jäätä pitkin. Onneks ystävällä on muutaman kk ikäinen Espanjanvesikoira -Luna, joka käy enempiä enrgioita purkassa meidän karvakasojen kanssa. Niiden reissujen jälkeen uni maistaa seuraavaan päivään saakka. Mutta ei pelkoa, en ole luopumassa näistä, on niistä iloa vaikka välillä myös ärräpäitä tulee lasketeltua :D


Pitkästä aikaa tekasin pari korttia, olin itekkin yllättänyt, että miten kivaa hommaa se onkaan!! Pitänee värit kaivaa hämähäkin seittejen alta ja uveta väittelemään kuvia valmiiksi ja sit joku kerta taas sit kasata ja kokeilla kortteilua. Pahoittelen, ettei tuo kuvan laatu ole ihan paras mahdollinen kun ei enää ole sitä toimivaa kameraa ja kännyllä ei aina jaksa niiden asetusten perään katella! Mutta eiköän näistä selvinne, että tyttövauvalle kortteja nämä on :D

Tässäpä pikaseen tärkeimmät! Kiitos kun jaksoit lukea tänne saakka! Kenties taas jonain kauniina päivänä kirjoittelen lisää :D

perjantai 18. marraskuuta 2016

Nythän mä hokasin

Eihän siihen mennytkään kun jokunen vuosi ennenkuin älysin et voin päivittää blogia myös kännykällä 😨
Nyt en enää voi vedota siihen et ei voi päivittää kun ei läppäri ole auki...Siinä on vika....Siinä istuu joku toinen. ..Sillä on huono päivä. ..Mulla on huono päivä...
Ja Toisekseen kännyllä näpytellessä ei jaksa kirjoitella niitä elämääkin pidempiä postauksia. Tai niin työ luulette 😀
Kyllä tää nykyaika on  helppoa! Voit aamuistunolla päivitää  tuotoksen  värin ja koon ja laittaa vaikka tohtorille että mikä tänään on vikana. ..Sit se lääkäri vastaa et Pitikö kuolla jo eilen vai ono tullut vaan syötyä punajuuria pari kiloa liikaa...

Tässä olikin hyvä aasin silta siihen että Herra crohn voi hyvin ja paksusti. Otti ja suuttu niin maan pirusti syyskuussa kun Joutu onneton ruotsin laivalle 😨 hirvee kulttuurishokki mahalle
sekä emännälle...Isäntä Ei oo vieläkään toipunut reissusta 😂😂  mut mukava reissu oli. Isäntä vaan totesi et milloin olikaan  se seuraava Oriflamen maksama reissu jonne me kuulemma mennään!
No joo. Kreikka kutsuu kesäkuussa 2017! Ja nyt ois parempi tuon crohnin asettua siihen mennessä!
Ja nähtiin me laivalla monen monta julkista jotka oli siellä vain Oriflamen porukkaa varten...Uskon et monen mieleen oli Juha Tapio...😉
Kenties näitä reissuja tulee olemaan useampi. Onhan nää sen verta lystikäitä!  Ja tuo karvajalka on myös hyvinkin innostunut asiasta 😀😀


 Ja ettei totuus unohtuisi niin oon edelleen väkertänyt kakkuja...sukkia ja vähemmän kortteja . Välistä tuntuu ettei ihan kaikkea ennätä tehhä vaikka kuinka haluis. Josko sitten ens vuoden puolella kun soppari työmaalla päättyyppi!  Sitä odotellessa!

Loppulausunto kännyllä tehtyyn päivitykseen. ..helpon hankalaa...Kirjoitus ok...Kuvien liittäminen ok mut siirtely hankalaa eli ei onnistu..Ennakoiva tekatinsyöttö aiheuttaa omat harmaat hiukset 😀😀 mut eiköhän tämä tästä!! Toivottavasti nyt päivityksiä tulee useammin 😉



keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Tässä istun ja mietin...

Nonii..se on kesä ja kärpäset...ja rakeita tulee ja kylmää siihen malliin, että piti kaivaa pilkkihaalarit ja villasukat jalakaan! Mut pääasia on että on KESÄ!!

Oon taas melkein muistanut päivittää kuulumisiani..olevinaan ollut taas kiire...piti oikein luntata, että mistä viimeks oon höpöttänyt ja näköjään on leikkuulle menoa odotettu!
Leikkaus oli, tuli ja meni ja kuten kuvasta näkee niin hengissä ollaan! Paraneminen meni yllättävän hyvin j pääsiäisen jälkeen kutsui jo työmaa..Toki lopulliseen paranemiseen menee vielä jokunen tovi, mutta voiton puolella ollaan, tällä erää..
Patologi toki soitteli kolmisen viikkoa leikkuusta ja kertoi että onneksi olkoon, sinulla on myös endometrioosi joka aiheuttanut ahtaumat suolistossa...jippii!! Pari ärräpäätä pääsi ja muutama vee sanaa ja pari ässällä alkavaa...Ja toki se crohn myös jäi...vielä sopis pari dgtä ihan mallin vuoksi, ettei totuus unohtuisi ja ei olis elo tylsää...Kaippa se huomenna soittaa patologi siitä luomesta, et onneks olkoon, tällä erää voitit x sairauden! Niin ja työterveyslääkäri vois arpoa vielä neljännen pöpön..
Mutta tämä kai on sitä elämää vaikka välissä se pistää hatuttamaan!

Sit varmaan kevään aikana iski hullunlehmän tauti sekä joku kuutamohulluus...Vuokrasin Oriflamen edustajiani varten liiketilat Muuramesta 1.6 alkaen. Pietään koulutuksia ja muita ko toimintaan liittyviä juttuja. Pitkäaikainen haave siis toteutunut ja mikäs se on ollessa kun ite voi määritellä työajat ja muut jutut. Toki palkkatöissä edelleen kunnalla mutta koskaan ei tiiä, milloin työt loppuu...

Ps. Kas tullut joku aivopieru ja unohtunut tämä lähettää eteenpäin 😂😂 no laitetaan helteidentiteetti piikkiin tämäkin. Kiitos ja anteeksi!


lauantai 20. helmikuuta 2016

Melkein pelottaa!

No vähemmästäkin! Ai kuis ni? No parin päivän päästä ollaan sairaalassa jossa joku toivottavasti pätevä kirurgi leikkelee pari ahtaumaa pois!
Kävin kyllänkirurgin puheilla pari viikkoa sitten. Joka oli mieleenpainuva tapaaminen vähään aikaan!  Käynti kesti varmaan 10 minuuttia jona aikana ei montaa lausetta vaihdettu. * minä tehdä sinulle kolme reikää, otta suoli ulos, leikata nips naps, laitta suoli takasin. Onneksi sinä olla laiha. Kysyttävää?!
Ööö..ei...kiitos, hei!
Nyt sitten viikkon sitten tuli aika ja tässä on jännitetty urakalla ja voin kertoa et maanantaihin mennessä on kehitetty jo vuosisadan paniikki! Huomen illalla pistän itte jo verenhyytymistekijöihin vaikuttavat aineet, maanantaina klo 8 sairaalaan, klo 12 leikkaus, klo 17 vimostaan kotiutus osastolle ja siitä alkas kävelyharjoitukset jota pitäs olla vähintään 2h.
Tiistaina katetri ja kipupumppu poies ja vähintään 8h liikettä ja ylhäällä oloa/kävelyä tms ja kotiin vimostaan keskiviikkona! Siinä ei kauaa nokka tuhise! Suattaa olla, että potkasevat miut jo aiemmin pois kun niillä palaa käpy miun kanssa 😀

Lekurin kans juteltiin myös ravitsemuksesta ja siitä et missä tolalla se on. Veriarvojen mukaan se on aivan loistava, ihanteelliset jopa! Itte arvelin, että ollaan aliravitsemuksen rajoilla koska ei oo pystynyt syömään mitenkään terveelliesti tuon mahan takia. Lekurivaan totesi, että mitä ikinä syötkin, jatka samaan malliin!

Rupesin miettiin että mitä mie sitte oon syönyt?! Jäniksen papanat ei enää voi vaikuttaa, onhan niiden syömisestä jo 38 v...kahvi ei voi olla terveellistä....kynnetkin on jo syöty...Meni hetki ennenkun hokasin, Oriflamen wellness shaket menneet viime syyskuusta saakka! Aloitin silloin painonhallinta ryhmän pitämisen ja aloitin myös sheikkien käytön! Jos meinaa ryhmää pitää ja puhua tuotteistaan ni kyllä niitä pitää itekkin käyttää! Ois tosi luotettavaa kun käyttäs jotai poppaukon mömmöjä ja koettas naama perus lukemilla myydä muuta!!
Ikinä en oo laihduttanut ja nytkään ei ollut moinen tarkoitus. Oma ajatus oli antaa vertaistukea jossa porukalla tuetaan toisiamme, oli kyse saada aamupala lisättyä ateriarytmiin,  saada ruokalitottumuksia muutettua ja toki osalla oli se painon hallinta ajatuksena.
Itte opettelin juomaan yhden sheikin aamulla sen iänikuisen kahvipannun kittaamisen lisäksi...muutama päivä meni ko elimistö jo älys pyytää että nyt sitä aamupöperöä tänne ja heti!!
Kiireisinä päivinä otin useamman shaken jos en olevinaan ennättänyt syödä oikeaa ruokaa! Siinä oli uus opettelu koska olin se varmaan tyypillinen tyyppi, et päivällä ei olevinaan ole aikaa syödä ja kotiin töistä tultua söin kaikki tipuista hevoseen ja kaikki siltä välin! Ja sit ilta oltiin taju kankaalla, väsyneenä ko reporanka...mut kas, vähitellen olinkin virtaa täynnä kun ei ollutkaan niitä kamalia verensokerin heittoja suuntaan ja toiseen!
Ja niinä päivinä kun maha on äärettömän kipeä niin sheikit on pelastus! Kun se ei siedä kiinteää ruokaa...otan veteen sekoitetun sheikin ja kun asettuu, hujautan vaikka suklaa shaken sekaan rahkaa ja tulee taas vähä tujakampi.
Yks lemppari on kun laittaa blenderiin suklaa ja vanilja shakea, rahkaa tai turkkilaista jugurttia, jäisiä mustikoita, vähän banaania ja avokadoa....Nam!
Painonpudotuksen hoksasin vasta tällä viikolla kun facessa tuli vastaan tuo 8.9.15 otettu kuva ja heti kyl piti ottaa uus kuva, et itekkin näkee eron....ja onhan sitä!!

 Vasemmalla oleva on otettu 16.2.16 ja oikea tosiaan 8.9.15 jolloin painonpudotus ryhmä starttasi! Täysin samat kuteetkin päällä!
Eli nyt painonpudotus on tapahtunut huomaamatta koska oon keskittynyt omaan hyvinvointiin ja välillä jopa hengissä pysymiseen! Ja tiiäkkö mitä?! Oon myös herkutellut ilman sitä, että koen omantunnon tuskia. Tähänkin on oien kikkakolmonen...nauti, nauti ja nauti! Kuvittele...otat yhden suklaapalan ja imeskelet sen rauhassa ja hitaasti makustelle sen makua  etkä hotkase levyä kerralla jonka jälkeen oksettaa ja pierettää urakalla.


Toinen iso yllätys oli se, että Oriflamen manager Jyväskylän kokouksessa miut palkittiin parhaana wellnessmyyjänä tiiminvetäjä sarjassa!!  Ja tuommonen julkkis oli kans matkassa 😉
Eli pienenä ajatuksena vois ajatella, että mitään ei pie tehä hampaat irvessä, oli kyse laihduttamisesta, myymisestä, töistä tai vaikka siitä parisuhteesta! Toki jos haluaa et kaikki männöö harakoille ni sitte kannattaan olla naama nurinpäin ja vääntää verta ja hikeä oikein urakalla!
Ja koha maha saadaan läjään ni alotellaan taas wellness ryhmät! Ilman tiukkapipoja tahi muita vanteita!Tälläiset pienet onnistumiset ja muistamiset pitää miutkin järissäni tän paskan sairauden kanssa! Näytän crohnille ja muille epäilijöille, että pystyn melkein mihin vain!! Toivottavasti tämä antaa toivoa myös muille, oli se oma taakka mikä tahansa, kuinka suuri tai pieni.