Em@n väkerrykset

Nonii, nyt sitten paljastan sen Hermannin salaisuuden, jota jokainen on kysellyt milloin mistäkin :) Sain ihanalta naapurista epämääräisen näköistä röppöä kipossa, ohjelappusen kera sekä neuvona, että hoida vaalien, hellästi ja rakkaudella, kuin meidän ystävyyttäkin. Näin minä sitten otin haltuuni Hermannin, ystävyyskakun. Noh, niinko yleensä, unohin koko röpön sen siliän tien koska meillä alkoi luokkaporukan kans ammatillisen erittäin epäammatillinen kokoontuminen jossa laulu raikoi ja kenties vähän miestä väkevämpääkin kului.Tuli myös häpäistyä itsensä minnuuttipelin tiimoilta joita armaat kaverit oli järjestäneet :) no kuitenkin Hermanni unohtui kippoon sinä iltana, mutta aamulla siirsin sen ohjeen mukaisesti isompaan astiaan ja hämmentelin puuhaarukalla ja tuoksuttelin juuri ja juuri havaittavaa käymiseen liittyvää tuoksua.  Tässä tämä komea röppö nyt sitten on...tätä sitten hämmentelin kolmena päivänä puuhaarukalla aamuin illoin ja muina aikoina oli liinalla peitettyn...

Kaikkihan tietää, miten ihanaa on asua omakotitalossa, yhden kohdan kun saa tehtyä, toista kohtaa pitää alottaa suomimaan...näin kävi meilläkin. Äitienpäivä aattona 2011 miehet sai ahaa oivalluksen, meille tulee patio! Siispä riennämme lähimpään taloon hakemaan 20 neliötä laattaa ja mätämme sen kärriin. Suoli kiitti ja hartiat huusi hoosiannaa. Noh ei se riittänyt että ne mätettiin kärriin, pitihän sen jonkun ne mättää poiski sieltä, ja sama homma tehtiin kahdesti. Ei edes meidän juhta jaksanu kerralla koko määrää hinata....ah nyt oli pihamaa täynnä laattoja...Koetti äitienpäivä aamu, hyvä ko kerkes kukko pierasta ko ukot oli jo pihalla kaivamassa monttuja ainaki kiinaan saakka ja sit alko h****** moinen laattojen asettelu kiroilun myötä...varmasti naapureilla oli kivaa :D muut vietti äitienpäivä brunsseja pihoilla ja me kaivetaan ku ois maailmanloppu tulossa! No sillä hetkellä se ois varmaan iskenykki jos joltai ois kysytty...viisaana naisena pein turpaani kiinni ja kaivoin.... ...