Em@n väkerrykset

 Soon kesä komeimmillaan ja helteet hellineet kuukauden päivät! Mutta on tänä kesänä jopa muutaman kortin saanut aikaseksi ja pari kakkuakin! Heinäkuun olen pyhittänyt lepokuukaudeksi ja en ole kortteillut, mutta yhden kakun tein pienelle sankarille viime viikonloppuna! Oikean mansikka kakun ja kyllä oli minunkin mielestäni oikein makoisa ja maistuva! Eka kortti on ystäväni tilaama! Hänen ystävän tytär pääsi ripille ja aiheeseen sopiva kortti piti väsätä. Toiveena oli, että mahollisiman vähän ylimääräistä härpäkettä, ei mitään imelää siirappia ja vähän "vakavampi" ei mitään nallekissasiili leimoja! Ja tein sitten kauan laatikkossa olleella enkeli leimasimella, pikkasen väriä, vähän bling blingiä ja se on siinä! Samainen ystävä tilasi ystävilleen hääkortin! Tarkkasilmäiset varmaan huomasi, että samantapainen kortti on jo aiemmin tilattu ;) ja totta, samantapainen kortti on lähtenyt aiemmin toiselle ystävälle, tosin siinä oli lahjakorttitaskut, tähän kyseiseen kortti

  Sunnuntain kunniaksi ihmettelen, että mitä ihmettä, valkoinen maa...Soon takatalven tapanen tännekkin päin suomea eksyny. Mutta kuten anopi aina sanoo, kesää turha on odotella, ennenkuin pälvet kolmasti peittyy lumella! Nyt taitaa olla toinen kerta, eli vielä kerran ja sitten kesä saa tulla! Mikäpäs se sitten on mukavampaa kuin väsätä kakkuja, koha kelit paranee, ni ei paljoa enää malta sisällä olla, kun ulkonakin on vaikka mitä ihanaa tekemistä!  Nyt kakut onkin olleet aika vauvavoittoisia! Ja Vaaleanpunaisia :) Tytöille ristiäiskakkuja! Tossukakun (yläpuolella) välissä on kerma/rahkaseosta sekä murskattuja suomalaisia marjoja sekä Vaniljakreemijauhetta. Kuorrutuksena kermaa johon vähä sotkettu tuorejuustoa. Ja sokerimassat ite värjättyjä. Tässä yläpuolella kakussa sisällä on kerma/rahkaseosta, johon sekotin sulatettua valkoista suklaata, rouhuttia tummaa suklaata sekä pakastettuja omia vadelmia. toiveenahan oli suklainen kakku. Itse en pahemmin tämän tätettä ma

Nytpä sitten tän päivityksen kirjoittelu ei ollutkaan niin heleppua ku yleensä. Kolme päivää nää kuvat oli tässä valmiina odottamassa tekijäänsä ja inspiraatiota tehdä näille jotakin. Olisihan se vähintään kohtuullista tätäki päivitellä aika ajoin jos kerta vielä kehun tälläsen olemassa olosta :D Kevät on mennyt sukkelaan töiden merkeissä ja kakkuja väännellessä. tosin työt on loppumassa huhtikuunloppuun ja tämänhetkinen urani päihdetyöntekijänä on taputeltu tällä erää. Käteen jäi paljon erilaisia kohtaamisia ja ihmetyksen aiheita ja tietenkin se päihdetyön ammattitutkinto...nyt niitä tutkintoja on sitte repullinen!! Kohta voi jo vanhemmasta päästä alottaa niiden myyminen :D Kuten jo aikaisemmin tuossa tuli mainittua, kakkuja on tullut tehtyä urakalla. Olen hämmentynyt siitä kiinnostuksesta, joita tälläinen tavallinen kotileipuri on saanut osakseen. Kotopuolessa ei moniin juhliin kakkuja mennyt, ei ees omien sukulaisten kemuihin :D ja täällä sitten kyselee jo tuntemattomat

Niin se vaan tämäki vähäluminen helmikuu on tapultetu melko likikokomain loppuun! Ei tätä voi itäsuomalainen uskoa talveksi kun vesisukset on ennemmin käytössä ko oikiat! Mutta kai tähän tottuu ko on pikkupakko :D Mutta olen taas teheny tilauksesta erinäkösiä baakkelseja ja tässä niitä on taas näytillä, tahoitte tai ette :D Ystävä tilasi gluteenittoman ja laktoosittoman kakun, jossa pitää esiintyä Peppi, sankarin nimi ja ikä! Aikani tutkittuani googlen ihmeellistä maalilmaa yhdistelin erinäköisiä ideoita ja tässä tulos! Pohjan tein perunajauhoista levykakkutyyliin ja hyvä tuli! täytteenä mustikkavaniljarahkaa, kermavaahtoa ja paljon marjoja...ja vaniljakreemijauhetta. Päällä keltaista sokerimassaa ja värjättyä sekä valkoista kermavaahtoa! koristeet sokerimassasta ja Peppi on maalattu pastaväreillä valkoselle sokerimassalle! Pyydettiin 3 vuotiaalle dinokakkua ja tässä miun näkemys asiasta! Pohja normi täyskäripohja ja täyytteenä vaahdotettua kermaa johon lisäsin sulatettua suk

Ihanaa, se talvi vihdoin ja viimein löysi tiensä tännekkin keskiseen suomeen! Lunta muutama sentti ja kirpakka kiva pakkanen! Tästä minäkin tykkään. Oli kaameaa ja lohdutonta, kun joulukin oli musta, märkä, ikävän harmaa. sinänsä se ja sama, koska crohn nosti päätään ja reilusti. Sama se mikä ilma oli ulkona kun parin viikon ajan tuli sänky ja sohva surullisen kuuluisaksi. Liekkö sohvassa jo emännän mentävä painauma siinä kohin, missä väkötin! Mutta nyt ollaan taas voiton puolella, kiitos soodan, tuon vanhan ihmeaineen! Lasillinen vettä, puol t-lusikallista soodaa ja se kamalan makunen litku huiviin joko puolta tuntia ennen ruokailua tai pari tuntia mässäilyn jälkeen...Ja ei pie väheksyä myöskään paljun voimaa! Siellä tuli lilluttua pahimmassa kramppitilassa muutama tunti ja ah sitä olotilaa...Nyt taas osaa olla valittamatta vähän aikaan kun elämä taas voittaa ja kivut on kaikonneet!  Jouluiset jutut ovat jääneet päivittämättä viime vuoden puolella ja en näe enää mitään järkeä ni