Em@n väkerrykset

Niin se vuan kesäkin meni, siis mikä kesä, semmosta tainnut tänä vuonna ollakkaan! Mutta usotteko, ko mie oon ens kesän töissä ni on hellettä, lämmintä, ei tuu vettä ko yöllä, ja on niin nättiä , että oikein sylettää!! Niin! Eikö tämä ole sitä peri suomalaista pessimismiä...eniten vituttaa yleensä kaikki! Ja sit jos jotain ei veenusta ni sillä on sitten päässä vikaa, hyvä lääkitys tai se huijaa! Ihan takuulla huijaa! Eihän kukaan voi olla vapaaehtosesti hyvällä tuulella, ainakaan et joku näkee! Niin notta, minä taas niin mieleni pahotin...  Pahotin siitäkin ko ajeltiin kotopuoleen ja sitti miun uus tuleva pomo, että vieäkö työt kiinnostaa joko tuut töihin viikon päästä?! Eihän sitä nyt voinut riemusta kiljua ja ainakaan hymyillä, olisivat vielä vastaantuleat autoilijat voinu kattoa, että hullu se tuokin on!  Mutta jostain kumman syystä lähemmäs kotikontuja ajellessa huomasin, että täällähän hymyilee joku, en tiiä oliko miun todella hehkeä jo keskisuomalaistunut olomuoto vai yksi

Tässä istun aamukaffen kanssa ja kattelen ulos, kuinka sumu hälvenee pikkuhiljaa päivän edetessä. Idyllistä aamua häiritsee lähinnä neljättä viikkoa kestänyt pauke läheiseltä liikekeskuksen rakennukselta ja pienen riiviön varpaiden pureskelu. Eli perus maanantai! Kyllähän tuo pureksija söpö on, vaikkakin välillä menee hermo ja kuppi nurin! Eilenkin yritettiin mukuloiden kanssa tehdä sementtitöitä niin vintiö söi varmaan puol kiloa sitä  röppöä öljyllä höystettynä ja tais sinä pari keppiä ja puoli paalia heinäkin mennä. Ei ole vaikeaa arvata, kuinka kärppänä aamulla liikahin sängystä kun rupesi kuulumaan epämäärästä räkimistä ja kakomista sängyn laidalta..Ja ei, se ei ollut mies joka asuu meillä, vaan tuo niin suloinen karvapallo joka pätti myllätä sisuskalunsa siihen lakanan kulmaan...toki tämä hyljettä muistuttava olemus liikahti sen verta liukkaasti, että pelastin lakanan ja sain karvapallon lattialle...Siitä huolimatta taitaa koira olla se ihmisen paras ystävä ja tilin tyhjentäjä.

Niin päättyi rakkaan Roopen taivallus pari viikkoa sitten, tarkalleen ottaen 24.7.2015 kunnioitettavassa 16,4 vuoden iässä! Mutta vielä ennätti ottaa vastaan uuden tulokkaan ja opettaa se talon tavoille! Hyvää matkaa Roopelle kaarisilloille  Hymiö heart (25.3.1999-24.7.2015) Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani, niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä. Sinä tulet suruliseksi - minä ymmärän. Älä anna surusi estää sinua, sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen. rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan. Meillä on ollut niin mota hyvää vuotta. Et haluaisi minun kärsivän, Kun aika koittaa, anna minun mennä. Vie minut sinne missä he auttavat minua, mutta, pysy luonani loppuun asti, Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle, kunnes silmäni ovat sulkeutuneet. Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat, se on ystävyyttä, jota minulle osoi

Arvata saattaa, joo lupasin, että kirjottelen useammin tänne, mutta ei näköjään taaskaan onnistunut :D muisti on hyvä ja tekemistä liikaa..ja saattaa vähä kehtuuttaakkin... Toki vauhdikas kevätkin alkaa vähitellen muuttua vähemmän vauhdikkaaksi kesäksi. Viimeinen viikko työmaalla alkaa huomenna ja sit kesäkuun alusta ollaan kokonaan työtön...Toki kakkuja pari silloin tällöin tehdään ja Oriflamessa pyöritään, mutta ei näillä vielä ihan leipää tuoda pöytään! Syksyllä tarttee ruveta sitten miettimään, että lähteekö vielä koulun penkille vai mitä sitä tekee isona...Crohn kuitenkin rajoittaa edelleen aika paljon olemista ja elämistä, vaikka nyt on ns hyvä jakso menossa. Mut het ko sattuu, että vähä valvottaa, tulloo stressiä tai satut syömään sitä mitä miel tekköö ni tietää taas olevasa elossa ja toivoasa, että ois kuollu :D Ja ei, en ole itsetuhoinen :D Ihanteellisinta ois saada jäädä hoitoalalle töihin, edelleen se ohjaajan työ päihdepuolella ois se lempipuuha, mutta tä

Soon taas kerran aikaa vierähtänyt ko on tullu kirjoteltua mitään...monena päivän käynyt mielessä, että nyt, nyt päivitän...ja katin kontit. mitään muista :( Ai mitä on tapahtunut, no ei oikeestaan juurikaan mitään mut kuitenkin vaikka mitä! Roope täytti 24.4 16 vuotta vaikka välillä jo näytti siltä, ettei se päivä enää koeta, sen verta vanhalla herralla ollut vikoja, mutta onneksi osaavan lääkärin toimesta ei tarttenu lopettaa, ainakaan vielä! 6€ hormoonipiikillä selvittiin tällä erää. Mustis jolokottelee mukana menossa ja on ollut jo puhetta, että on aika ruveta ettiin uutta hava pentua, koska tuo turaläjä on ko orpo piru koha Roopesta aika jättää :( Mieki oon löytännä instagrammin ihmeellisen maailman! Nyt ei tartte fcebookittomien ola ihan pimennossa ko noitaa kuvia pääsee kahtelemmaan..ainakin uskosin näin! Ja tuo siästää myös näitä kirjotelia ja niiden pittuutta ko ei tartte joka kuvaa ennee erikseen päivitellä!! Voisinki tällee yllättee ja jättää tämmötteks lyhyen

Näin komeassa paketissa tuli buzzattavat Dove tuotteet!! Oli ihana yllätys ja heti sormet syyhysivät päästä eritavalla kokeilemaan tuotteita kun aiemmin. Olemmehan tottuneet tuotteet saamaan punavalkoisessa Buzzadorin laatikossa :) Eli vinkkivitosena jo pakkauksen ulkonäkö tekee ihmeitä ja tuo mielikuvia! Tuotepakettiin kuului  Dove Oxygen & Moisture   shampoo ja hoitsikka mulle täysikokoisena tuotteina ja sitten oli monen mont paria kokeilusettejä joita jaoin saman iltana ystävilleni ja näin hekin pääsivät kokeilemaan tuotteita :D Kokeilun jälkeen jättivät pienen raportin buzzauksesta antamallani koodilla se ja oli siinä! Helppoa, eikö totta ;) Kyllä nyt sieki haluat päästä kokeilemaan tuotteiden buzausta ;) Buzzadoriksi  pääset oheisen linkin kautta! Ainii, mit ite tykkäsin tuotteesta? Tykkäsin! Ja tykkään! Dove tuotesarja on kehittynyt huimasti alkuajoistaan jolloin petyin kovasti tuotteisiin! Vaikka käytänkin toisen firman tuotteita, tämä sarja ei jää joka kerta

Soon kuulemma helemikuu pyörähtännä käyntiin! Ja voe mahoton miten ihana keli tänäänkin oli! Mhottoman mukava pomo sano, että mää kotios ja miehä läksin! Äkkiä kotio ja koirat matkaan ja lenkille...isäntä kans kuleksi matkassa ja oli niin mahottoman mukavata! Oikein keväistä...                                                               Oli tässä pari viikkoa sitten meillä tuommottet mäenlaskukisat ja kyllä voittajan on heleppoa hymyillä!! Villi veikaus, että kuka kisan voitti ;) Ei kuulemma niinkään taidoilla, mutta tyyli oli vähintäänkin omintakeinen :D Yhen kakunkin oon kerenny väsätä tässä joutessani. Nyt on tuo muumi-aihe ollut kova sana ja pienten sankarien mieleen! Kakkua tehessä mietin, että tuleekohan tästä taaskaan mitään ja omaan silmään ois ollut vaika mitä parnnettavaa, muttako pien sankari näki kakun ja se hymy loisti kasvoilta, ni siinä oli vastausta kylliksi! Kakku miellytti saajaansa oikein toden teolla...ja makukin oli kohallaan! Kuten jo moni muistaa

Tammikuun pakkasia ja lunta! Näistä minä tykkään, tosin tänään ei nyt ollut mitkään järkkypakkaset, mutta oikein soma keli ulkoiluun..Kyllä, ulkoilu ja minä, samassa lauseessa! Totta se on, taas kerran :D en tiedä, kuinka monasti olen luvannut kautta ja kiven ja kannon, että nyt alotellaan terveelliset elämäntavat ja kaikki nii...soon niin heleppua noitten elukoittenki ulkoilutus ko laskee vaan elukat takapihalle juoksemaan ja toivoo, että ne ravaa metässä ite ittesä uuvuksiin!  Välillä tuo crohnin paholainen lyö tosissaan kapuloita rattaisiin ja ei yksinkertaisesti jaksa, kerkeä tai pääse vessaa pisemmälle!  Sitte sitä istutaan vessassa ja manataan kaikki alimpaan h***** kun taas keran jää asiota välistä!! Mutta ei anneta sen lannistaa..olen tänäkin vuonna tästä viheliäisestä sairaudesta tehnyt vaikka mitä! Tai osan alotellut jo viime vuoden puolella, kuten esimekiksi olimme viettämässä polttareita  Peurungan kylpylähotellissa . Joo ei omia, vaan erään hyvän ystävän ja naap