Em@n väkerrykset

Isännällä oli talvilomaviikko ja mietittiin, että mistäs sitä majoitusta kteltas kun pitäs muutenkin käydä iloiessa itäsuomessa paaveeraamassa sekä tapaamassa kotiväkeä.  Saarilan maatilamatkailu  on entuudestaan tuttu paikka ja iellä ollaan oltu monen monituista kertaa. Ja toki ohan se miun rakas entinen työpaikka joten sinneon automaattisesti tullut mentyä. Nyt haluttiin sitten kokeilla jotain muuta, vaihtoehtona Koli, missä ei oo isäntä ennnen käynyt ja Huhmarinen missä ei olla kumpikaan oltu. Päädyttiin Huhmariseen koska sieltä on lyhyt matka Joensuusta tuleville vierahille ;) Lomakeskushuhmari  siis voitti äänestyksen ja eikun varaamaan mökkiä. Esin toki tutkailin netistä tarjontaa, mutta loppupeleissä päädyin soittamaan, koska se vaikutelma, mitä saat puhelimessa, ratkaisee sen, että meetkö loppujen lopuksi ko paikkaan. Puhelimessa oli oikein rempseä ja niin tuttu "kieltä" puhuva nainen, että jo puhelusta jäi hyvä fiilis. (Jos ei joku vielä tiedä, ni oon syntyjäni

Tiiätkö sen tunteen kun mikään ei kiinnosta, ei jaksa, ei huvita ja eniten vituttaa kaikki! En minäkään ennen tätä. Minä, se durasell pupu jonka perkeleen kone ei hyydy vaikka olis mikä, se jolla on seitsemän rautaa tulessa ja kahdekan suunnitelmaa ja 9 kehityskohdetta! Mutta hittovie, se iski myös minuun! Jo viime vuonna, jo kesällä...Pieniä ilon hetkiä oli, onnistumisen tuomaa mielihyvää, mut suurimmaksi osaksi pakkopullaa yli puoli vuotta. Myös kenties kateutta ja pahaa mieltä siitä, ettei vaan osaa, miusta ei oo mihinkään. Tässä vaiheesa olisi kaivannut tsemppaajia, eikä pakkopullan lisäjauhamista, pakottamista saati lisä polkemista. Toki se on liikaa vaadittu, se ei vaan onnistu nyky ihmisiltä.. Toki nämä kuuluu tähän yrittäjän ihanuuteen, aina se mopo ei jaksa vaan porskuttaa, tulpat kastuu ja  on käynnistys vaikeuksia, suodatin on tukossa ja hihna luistaa. Mulla se hirtti välillä kiinni! Tais melkein moottorikin leikata kiinni ja polttaa kannentiivisteen samal