maanantai 9. huhtikuuta 2018

Pullukka kesäkuntoon vuonna 2179!

Nii, siinä sit onkin taivalta ihan koko rahan edestä!
Mistä tää ajatus sitte lähti? Olinko mainoksen uhri vai havanhduinko oikeasti vihdoin ja viimein siihen, että jottai tartteis prkl tehdä!

Oon ollut viime vuosiin saakka hoikka, persevä, reitevä, rintava ja pirun kovaääninen, välillä jopa hyvän näkönenkin..ainakin kuvitelmissa :D Sairastuin tuohon hiton alivuokralaiseen, eli crohnin tautiin joskus, mut dg asiaan tuli vasta 2010. Kun sitä on läpeensä läpipasko ni jossain kohin sit alkaa vaiston varassa kontrolloida syömistään ja juomistaan, koska ne kivut on helvetillisiä.
Henkilön Tanja Naumanen kuva.Kuvittele menkkakivut potenssiin sata tai elämäsi vatsatauti potenssiin 200, sillä erotuksella, ettei tää tuiskupaska lopu ikinä. Sairastelet muutaman vuoden kun kukaan ei ekana tiiä, et mikä sua vaivaa. Ruoka rupeaa oleen tabu...jos syöt, koskee, jos et syö, ei koske, mut viikon syömättömyyden jälkeen oot niin heikossa hapessa että haamutkin on kateellisia...

Sit alkaa kortisonikuurit...ihanaa ei koske mihikään, mutta pienen sivarina joku paskoo nukkumatin hiekkasäkkiin ja et nuku muutamaan viikkoon. Tai nukahdat liikennevaloissa autonrattiin.
Katot jääkaappiin päinkin, lihot pelkistä höyryistä. Perus painonnousu ollu se 30kg. Kortisonikuurin loputtua paino putoaa se 35kg nopealla tahilla...no kohta syöt taas tätä ihanuutta ja painoa nousee taas se 30kg ja unimatti muutti toiseen osavaltioon..Tätä herkkua pari vuotta! Aikamoinen räkki keholle.

Sit joku keksii et hitto, ei tää auta, siirrytään biologisiin lääkkeisiin  ja otetaan solusalpaajat kaveriksi. Jes, mie hohdan illalla fosforoituna takapihalla, ekologista ku ei tartte valoja!
Pari vuotta näin. Vähitellen suoli kuroutuu umpeen ja sun ruokavaliona on shaket, sosekeitot ja oikein kun pistetään ranttaliksi ni banaania, raejuustoa ja vaaleaa leipää...Tässä vuosien saatossa on kadonnut kaikki terveellinen, koska suoli ei niitä laske eteenpäin...tässä kohtaa en ees muista, et millo oisin syönyt salaattia, marjoja tai hedelmiä..



2016 sit lääkäri päättää nostaa suolet pihalle ja pätkiä 20cm ahtaumia vekspoispoikki! Noh Yllätysmomentin  tähän hommaan tuo se, että suolessa asuukin endometrioosi...joka syypäänä moneen muuhunkin kivaan pieneen juonenkäänteeseen..
Henkilön Tanja Naumanen kuva.Sillo ajattelen vaan, et no perkele! Tervetuloa alivuokralainen kakkonen. Kyllä tähän ruhoon niitä sopii. Siinä kohtaa painoa on n 55kg eli perus paino.
Alkaa toipuminen ja vähitellen pääsen syömään niitä juttuja mitä en oo vuosiin syönyt. Toki edelleen älyttömän varoen koska takaraivossa edelleen se pelko, että kohta koskee, ollaan nelinkontin lattialla ja luullaan taas kerran et kuolema tulee...
Ja kuvittele, päseekö lenkille? Pitää olla taskut täynnä tänäkin päivän emboa kun se puskakakka tulee...
Noh leikkauksesta meni aikaa ja nautin kovasti ruisleivästä, kaurapuurosta, rahkasta, salaateista, hedelmistä, marjoista jne jne..Missä meni metsään? Ehämie syönnä ikinä tarpeeks, Joskus merkitsin eväitäni muistiin ja laskin et 700-1100 kalora oli miun vuorokausmäärät..Sit Isännys sairastu mäsään ja itellä oli huoli toisesta. Pari vuotta sitä ihmeteltiin ja siinä sivussa unohin itteni. Välillä hoisin appea jolla sepelvaltimot teki tenän...

No aatteleppa ite, syöt vuosia jopa ton alle...mitäpä lottoon, onko aineenvaihdunta kunnossa? Mitä sille ruisleivälle tahi potulle tapahtuu elimisössä? No se jää asumaan jonnekkin tuonne kylkiluiden ja navan väliin, kun se onneton luulee et nälkäkuolema tulloo nytheti ja se varastoi kaiken itteesä...30kg myöhemmin tapahtuu kummia.

Tämä kuva havahdutti todellisuuteen, et ei hitto! Nyt on jotain tehtävä. Toki mie en vaipunu synkkyyteen painoni vuoksi mut arvelin et kivempi joutua vaikka uudelleen leikkaukseen kun on vähä kevyempi tai kesällä ei tuu tsunami varoitusta kun hyppään Päijänteeseen....

Alotin Go Fat Go valmennuksen pari viikkoa siiten kun sain lääkäriltä luvan. Crohn on remissiossa paria kiinnikettä lukuunottamatta joten voin syyvä vaikka pieniä kiviä jos siltä tuntuu.

Henkilön Tanja Naumanen kuva.Ajatuksena taas löytää se syömisen oikea rytmi, potkasta aineenvaihdunta liikkeelle. Aamupala ja lounas ei tuottanut vaikeuksia, mut kuka sitä syö vielä välipaloja, illallista ja iltapalaa?? No en mie ainakaan....mut sit opeteltiin. Ensin meni maha jumiin, sit iski pyrstöyskä, sain hedarin kylään pariksi päivää, huimauksen yhdeksi päivää. Sit alko tuntumaan siltä et hitto, nälkä! Jano! Piti ihan kuunnella et ketäs ne on? Mistä ne tuli? Ja se oli ihana tunne <3 sit alko olla energiaa jo touhutakkin, en tiennytkään tai ajatellut et miten oonkin ollut väsynyt. Nuilottanut vaan nurkassa.

Paino tipahti parissa viikossa 4kg, vyötärömakkara 4cm, peräsin kapeni 6cm, ei pöllömpi tulos pelkällä syömisellä!
Henkilön Tanja Naumanen kuva.Henkilön Tanja Naumanen kuva. Henkilön Tanja Naumanen kuva.

Tänään sitten lunastin elämäni ekan valmennuksen, elämäni ekan kahvakuulan ja tapoin itteni kahvakuulatreenillä. Huomenna voi tehdä höpö kun painelen tän vuoden tokavikalle pilatestunnille.
Tarkoitus on saada taas se rapakunto siihen tilaan, mitä se oli ennen sairastumista. Ja ennenkaikkea se, että sitä ruokaa uskalletaan SYÖDÄ järkevästi. Eikä alotettas taas jottain höpöhöpö ajattelua.
Ja mie joka vedän hyvinvointi ryhmiä, tiiän mitä pittää tehhä, mutta oma toteutus ontuu...

Nyt siis matkaamme kohti parempaa elämänlaatua ja nälkää! Elämännälkää!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti