Loppuelämän eka päivä!

Nii, eikös sitä jokainen tällee vuoden alussa lupaa yhtä ja toista ja ainakin kolmatta :O
En kyllä oo luvannut yhtään mitään! Paitsi olla  armollinen itelleni...Kuten nyt..Aloitin tällä kahdella lauseella blogin kirjoituksen ja sit hokasin jotain jännää, kuten millaista koiran oksennusta tulikaan kaverilta tai kylläpäs nuo kukat vaatiikiin just nyt vettä :O
Ja oikeasti vielä pidän kirjoittamisesta, mutta se alku on aina hankalaa :D
Ystävä kysyi, että mistä mie tiiän, että mistä mie milloinkin kirjoitan? No voin kertoa, etten tiedä kuule itekkään! Tekstiä tulee sen verta kiivaasti, etten aina edes kerkiä kirjoittaa niin nopeasti :D

Noh, nyt meneekin kevät kivasti ihmetellessä, että mihin sitä on taas ryhtynyt...Toki työt kunnalla päättyi vajaa kk sitten joka ei nyt ollut kelleen uutinen. Olihan tää tiedossa jo vuos sitten, että määräaikaisella mennään! Ei kyllä noita vapaa-ajan ongelmia pahemmin ole...onneks.
Kakku ja muita leivonnais tilauksia satelee kivasti, Oriflamessa menee kivasti ja loppuaika voidaan tehdä vapaaehtoistyötä siellä sun täällä, mut ei siitä ja näistä sen enempää. Niin se jännityksen aihe..?! Joudun tai pääsen elämäni ekalle ulkomaan matkalle :O Suoli löi samantien ranttaliksi, pää ei pysy mukana ja muutenkin peljottaa! Kyllä se miun tuurilla se halvatun purkki tippuu taivaalta, meteoriitti osuu siihen ja alienit kaappaa! Ainii, miten niin huomaa, etten oo ikuna lentänyt :O 


Sensimar Imperial Resort & Spa by Atlantica Tonne oltas menossa, isännän kanssa, firman piikkiin!! 
Kiehtoo kyllä tuo suora yhteys uima-altaalle ;) ja pari muutakin juttua mitä tuolla on. Lähinnä arveluttaa, että kuinka tän suolivamman kanssa tullaan toimeen. Miten lento menee...bussikuljetukset sun muut. Kenties saattaa joutua kyselee lekurilta, että miten ja missä toimitaan :D
Mut kyllä noita kuvia katellessa mieli alkaa halajamaan kunnolla tuonne lämpimään! Ja saattaa matkakuumekärpänen iskeä, jolloin tavoittelee jo seuraavaa matkaa ;)


Tossa kattelin ulos, että kyllä ei uskois, että helmikuuta mennään...vesi tippuu räystäistä ja tintit vetää aarioita ku juhannuksena konsanaan! Mutta on kyllä mukavata, kun päivät pitenevät ja mieli virkistyy. Vieläkun pystyis enempi ulkoilemaan ilman vessapelkoa ni avot! Kyllä, nyt vähä huonompi jakso mahalla menossa, juoksuttaa juoksuttaa ja taas juoksuttaa! Ens viikonloppuna pitäs ajella Lahti turnee ja sekin jo valmiiksi jännittää..Meneekö koulutus hotellihuoneen vessassa istuessa. Toki kokemus sekin :D voipi sanoa, että tulipahan käytyä :D


Karvaiset kaverit ehkä eniten kärsii kun eivät pääse lukemaan saati päivittämään uusia viestejä tuolla tien varressa! Toki saavat ulkoilla niin paljo ku sielu sietää takapihalla, mutta ei se oo sama asia, kun et pistät tossut jalkaan ja taaperrat tietä tai jäätä pitkin. Onneks ystävällä on muutaman kk ikäinen Espanjanvesikoira -Luna, joka käy enempiä enrgioita purkassa meidän karvakasojen kanssa. Niiden reissujen jälkeen uni maistaa seuraavaan päivään saakka. Mutta ei pelkoa, en ole luopumassa näistä, on niistä iloa vaikka välillä myös ärräpäitä tulee lasketeltua :D


Pitkästä aikaa tekasin pari korttia, olin itekkin yllättänyt, että miten kivaa hommaa se onkaan!! Pitänee värit kaivaa hämähäkin seittejen alta ja uveta väittelemään kuvia valmiiksi ja sit joku kerta taas sit kasata ja kokeilla kortteilua. Pahoittelen, ettei tuo kuvan laatu ole ihan paras mahdollinen kun ei enää ole sitä toimivaa kameraa ja kännyllä ei aina jaksa niiden asetusten perään katella! Mutta eiköän näistä selvinne, että tyttövauvalle kortteja nämä on :D

Tässäpä pikaseen tärkeimmät! Kiitos kun jaksoit lukea tänne saakka! Kenties taas jonain kauniina päivänä kirjoittelen lisää :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täällä taas!

Joulukortteja osa I

Kun ei vain jaksa!